Laiska aamu, niin kirjoittelempa tannekkin jotakin.
Ensiksikin nain toissa aamuna tvsta yhen The Black Crowesin videon, joka oli hyva ja nyt en loyda sita millaan mistaan. Ei mitaan tietoa mika sen biisin nimi on.. Nyt olen kuunnellut hieman ja en tieda on tuo bandi ihan saatanan hyva vai todella mitaan sanomatonta vanhan jauhantaa. Kamalaa.
niin, eli siis saapui tuo serkku Adolfo. Ja en tajua sita. Se on ehdottomasti yksi siisteimmista, rehellisimmista, karismaattisista ja hauskimmista tyypeista mita tiedan. Sen jutut on ihan uskomattoman outoja ja siina on vaan asennetta. Olen niin onnellinen etta se on taalla mun vikoina paivina. Mentiin sitten sen pelin jalkeen torstaina (meksiko-ranska 2-0!!) kaljottelemaan sinne castilloon. Se oli uusiutunu ja oli outoo ku se ei enaa ollu niin nuhjune.. Oli makee tunnelma juodaan poikain kanssa kaljaa, oli ma, kino, mario, chico porno alias alfredo, claudio ja sit se adolfo. Sato kaatamalla ja kun se mesta on semmonen periaatteessa niinku ulkona, niin oli makeeta vaan olla siella katoksen alla ja katsella sadetta. Siita sitten mentiin burgosiin, semmonen ylirahjanen baarintapanen. Olin aivan jaatavassa kannissa mutta oli hauskaa ku puhuttiin taas politiikkaa ja pelastettiin maailmaa :) me liked.
Eilen lahdin metsastamaan ympari matiasta tavaraa mita haluan vieda suomeen. Ostin ihan tuhottomasti, mutta nyt on jo melkein kaikki mita tarvii olla. Nolotti kun mentiin maman kanssa yhteen alkomahooli liikkeeseen ostaan mezcalia tuliaisiks niin se omistaja, tuttu kun oli mamalle, puheli vaan ilosesti etta ma oon pariin otteeseen sielta kaynyt viinia hakemassa (..) nolooous :D Mutta ei siina mitaan ongelmaa sitten ollu, papa kino siita vaan vitsaili. :)
Etta alotin sitten eilen proto-pakkauksen. Ostin kanssa eilen sika makeen laukun, semmosta mummo-kukka kuosia. Taitaa kamat ehka jopa mahtua, en vaan kylla tieda painavatko liikaa.. Hankalaa. Maanantaina meen viemana mun kitaran memolle, yhelle kaverille koulusta, joka on lahossa suomeen vaihtoon. (silla on jo perhe LEMPAALASSA?!) :D mutta etta se sen lupautu viemaan (ihana) kun ma en voi 2 kapsakin tuontirajan takia. Jaan sille sitten ikuisesti kiitollisuuden velkaa, mika voi olla erittain hyva sille (: ei vaan mulla on jo himo suunnitelmat sille sen paanmenoks tampereella :D
Pakkaillessa tuli suru puseroon, mutta sitten lahettiin adolfon, marion ja alfredon kaa syomaan ja siina se sit lahti. En nyt vaan halua itkea. En halua viela. kun tiedan sitten menen aivan yli-surulliseksi enka sita halua. Lentokoneessa sitten.
Tanaan oon sopinut annen ja johannan kanssa etta meen niille yoks ja pidetaan hyvastelyt kikelle ja kumppaneille. Jotain perus puistohengilua kait. Oon innoissani jee :D Kunpa ei vaan satais.
From mexico with love
Eva Maria
lauantai, 19. kesäkuuta 2010
torstai, 17. kesäkuuta 2010
"Kun herasin, dinosaurus oli vielakin siina."
Toi on kuulemma maailman lyhin kertomus.
Pakotan itseni kirjottaan. Ei yhtaan huvita.
Elii oli toi YFUn reissu. Sita ennen menin 3paivaks Pueblaan katsoon sita norjalaista Kristofferia. Oli hauskaa :D
Yfun kanssa mentiin Michoacan nimiseen osavaltioon, ekat paivat vietettiin Morelia-nimisessa kaupungissa, joku tylsa museo mentiin kattoon (ja ma sentaan olen museo ihminen!) ja joillain raunioilla ja jollain jarvella kaytiin. Siella sen jarven keskella oli pieni saari joka oli niinku vuori. Se oli makee ku sita kaveli semmosilla pikkukujilla oli vieri vieressa pienia kojuja ja ravintoloita ja se oli makee ku ne nousi sillee jyrkasti (melkein sain sydankohtauksen). Tiukkaa biletysta tietenkin myos. Morelia oli tosi natti, arkkitehtuuri aivan ihanaa semmosta kolonialistista, vanhaa, mutta oli kivoja kauppoja ja mielenkiintoisen nakosia ihmisia. Suosittelen. Tosin puhetta oli etta se on myos vaarallinen kaupunki niin en sitten tie..
Sitten lahettiin Uruapan nimiseen kaupunkiin. Se oli paljon pienempi ku Morelia mutta ei kuiteskaan mikaan matias romero :D Ei me kauheetsi siella tehy, mutta yhtena paivana mentiin jonnekkin tulivuorelle (oli kuulemma maailman nuorin tulivuori) sai valita etta meneeko sinne tulivuorelle asti ratsastaen kuusi tuntia vai vaan katsomaan kylaa jonka se tulivuori tuhosi jonne oli vain 3h reissu. Ma olin vahan kipee ja kokemuksen syva rinta-aani muistutteli kuinka kamalasti se sattuu takalistoon jos pitkasta aikaa menee hepo-vaellukselle. Joten mentiin sitten suomalaiset, norjalaiset ja yks saksalainen ja sveitsilainen sinne raunioille vaan. Hepot oli aliruokittuja, hukkasinlompakkoni ja sain hermoromahduksen tapasen. Oli siistia miettia maailmanloppua siella kylassa, kun siella oli vaan sita kovettunutta laavaa (isoja mustia kasoja) ja ainoa mika oli siita paikasta jaljelle oli kirkon torni. No maailma ei odotuksista huolimatta kaatunut (kiitos hertan)
Jokku jai vikana iltana kiinni hotellissa juopottelussa. Kiitos luojan ma en jaksanu menna ku olin vahan kipee ja maailmoissani. haha kerrankin oli tuuria. Nyt niiden pitaa kirjottaa joku pahottelu kirje ja kirje tuleville vaihtareille etta ei kannata ryypata reissuilla. (VOI JEESUS) mutta ilmassa oli ennaltapalautus-uhka joten ihan jees kai sit. Ooo jee 2 vkoa jaljella lahtoon ja sitten ne pistetaan aikasemmin himaan. jes YFU de mexico....
ihan btw vaan mun vanhukset on ihania. Ne on niiiin nopoja. Kerran ne muute tappeli ihan helvetisti ku ja mun veli oli hyvin paskana (se on niin herkka <3). Mutta on ne rakastuneita. :)
etta hyvin meni reissu. Sen jalkeen pisti haikeus kun tajusin etta on enaa 2 vkoa kotiotuloon. Sitten keksin etta en vain ajattele koko asiaa ja olen ollut ihan onnellinen.
Tylsaa on ollut ku kaikki mun kaverit on nyt reissaillu aika paljon. Yhtena paivana mentiin Iran kaa juomaan viini estadionille missa siis kayn lenkilla ja sitten yhtena paivana mentiin muioden vaihtareiden kanssa yhteen ravintolaan lagunaksessa juomana clericlotia joka on vahan niinku sangriaa.
Kuulin etta noilla muilla vaihtareilla kekka lahtee samaan aikaan kun ma, on jo matkalaukut hyvaa vauhtia valmiina!! Mulla on vaan vahvasti ajatuksen tasolla koko touhu. Koska itselle ainakin pakkaaminen on rituaalinen juttu ja otan sen aika rankasti (: etta asiaa lykkaamalla luulen taas etta valtyn silta mutta kohta se on alotettava. Tanaan kylla jo tein vahan listaa tavaroista mitka puuttuu etta olen makin jo aloittanut!
Huomenna JES JES JES se mun toinen serkku, Adolfo, tulee huomenna!! Olen niin innoissani, mun vikat paivat taalla, ja ehka rennoin tyyppi koko meksikosta tulee hengailemaan! Huomenna olis siis tiedossa klo 11.30 futismatsi mexico-ranska (kiinnostaa kuin kilo pa....) mutta hengailua jees ja sitten sen jalkeen legendaariseen Bar castilloon juomaan kaljaa :D jee.
Nyt on ihan poljat ilmat. Saatanan kuuma mutta sataa ihan tajuttomasti. Siis taas sillei kun tulin tanne syksylla, etta kadut tulvivat. Todella nihkeaa ja kosteaa tietteko.
Mulle tulee kylla kriisi noiden tuliaisten kaa. Ja etenkin ku se adolfo tulee, huvittaako ettia jollekkin tadille jotain kippoja?
Katy
Pakotan itseni kirjottaan. Ei yhtaan huvita.
Elii oli toi YFUn reissu. Sita ennen menin 3paivaks Pueblaan katsoon sita norjalaista Kristofferia. Oli hauskaa :D
Yfun kanssa mentiin Michoacan nimiseen osavaltioon, ekat paivat vietettiin Morelia-nimisessa kaupungissa, joku tylsa museo mentiin kattoon (ja ma sentaan olen museo ihminen!) ja joillain raunioilla ja jollain jarvella kaytiin. Siella sen jarven keskella oli pieni saari joka oli niinku vuori. Se oli makee ku sita kaveli semmosilla pikkukujilla oli vieri vieressa pienia kojuja ja ravintoloita ja se oli makee ku ne nousi sillee jyrkasti (melkein sain sydankohtauksen). Tiukkaa biletysta tietenkin myos. Morelia oli tosi natti, arkkitehtuuri aivan ihanaa semmosta kolonialistista, vanhaa, mutta oli kivoja kauppoja ja mielenkiintoisen nakosia ihmisia. Suosittelen. Tosin puhetta oli etta se on myos vaarallinen kaupunki niin en sitten tie..
Sitten lahettiin Uruapan nimiseen kaupunkiin. Se oli paljon pienempi ku Morelia mutta ei kuiteskaan mikaan matias romero :D Ei me kauheetsi siella tehy, mutta yhtena paivana mentiin jonnekkin tulivuorelle (oli kuulemma maailman nuorin tulivuori) sai valita etta meneeko sinne tulivuorelle asti ratsastaen kuusi tuntia vai vaan katsomaan kylaa jonka se tulivuori tuhosi jonne oli vain 3h reissu. Ma olin vahan kipee ja kokemuksen syva rinta-aani muistutteli kuinka kamalasti se sattuu takalistoon jos pitkasta aikaa menee hepo-vaellukselle. Joten mentiin sitten suomalaiset, norjalaiset ja yks saksalainen ja sveitsilainen sinne raunioille vaan. Hepot oli aliruokittuja, hukkasinlompakkoni ja sain hermoromahduksen tapasen. Oli siistia miettia maailmanloppua siella kylassa, kun siella oli vaan sita kovettunutta laavaa (isoja mustia kasoja) ja ainoa mika oli siita paikasta jaljelle oli kirkon torni. No maailma ei odotuksista huolimatta kaatunut (kiitos hertan)
Jokku jai vikana iltana kiinni hotellissa juopottelussa. Kiitos luojan ma en jaksanu menna ku olin vahan kipee ja maailmoissani. haha kerrankin oli tuuria. Nyt niiden pitaa kirjottaa joku pahottelu kirje ja kirje tuleville vaihtareille etta ei kannata ryypata reissuilla. (VOI JEESUS) mutta ilmassa oli ennaltapalautus-uhka joten ihan jees kai sit. Ooo jee 2 vkoa jaljella lahtoon ja sitten ne pistetaan aikasemmin himaan. jes YFU de mexico....
ihan btw vaan mun vanhukset on ihania. Ne on niiiin nopoja. Kerran ne muute tappeli ihan helvetisti ku ja mun veli oli hyvin paskana (se on niin herkka <3). Mutta on ne rakastuneita. :)
etta hyvin meni reissu. Sen jalkeen pisti haikeus kun tajusin etta on enaa 2 vkoa kotiotuloon. Sitten keksin etta en vain ajattele koko asiaa ja olen ollut ihan onnellinen.
Tylsaa on ollut ku kaikki mun kaverit on nyt reissaillu aika paljon. Yhtena paivana mentiin Iran kaa juomaan viini estadionille missa siis kayn lenkilla ja sitten yhtena paivana mentiin muioden vaihtareiden kanssa yhteen ravintolaan lagunaksessa juomana clericlotia joka on vahan niinku sangriaa.
Kuulin etta noilla muilla vaihtareilla kekka lahtee samaan aikaan kun ma, on jo matkalaukut hyvaa vauhtia valmiina!! Mulla on vaan vahvasti ajatuksen tasolla koko touhu. Koska itselle ainakin pakkaaminen on rituaalinen juttu ja otan sen aika rankasti (: etta asiaa lykkaamalla luulen taas etta valtyn silta mutta kohta se on alotettava. Tanaan kylla jo tein vahan listaa tavaroista mitka puuttuu etta olen makin jo aloittanut!
Huomenna JES JES JES se mun toinen serkku, Adolfo, tulee huomenna!! Olen niin innoissani, mun vikat paivat taalla, ja ehka rennoin tyyppi koko meksikosta tulee hengailemaan! Huomenna olis siis tiedossa klo 11.30 futismatsi mexico-ranska (kiinnostaa kuin kilo pa....) mutta hengailua jees ja sitten sen jalkeen legendaariseen Bar castilloon juomaan kaljaa :D jee.
Nyt on ihan poljat ilmat. Saatanan kuuma mutta sataa ihan tajuttomasti. Siis taas sillei kun tulin tanne syksylla, etta kadut tulvivat. Todella nihkeaa ja kosteaa tietteko.
Mulle tulee kylla kriisi noiden tuliaisten kaa. Ja etenkin ku se adolfo tulee, huvittaako ettia jollekkin tadille jotain kippoja?
Katy
tiistai, 25. toukokuuta 2010
You know how I feel
Hieman kuivunut taa blogin kirjottelu.. Mistahan sita taas alottais, kun vaikka mita tapahtunu. Nyt lupaan loppu ajan kirjoittaa kiltisti saannollisesti.
No Maaliskuun lopulla oli sitten siis paasiaislomat, pyha viikko, La semana santa. 2 vkon mittaset oli ja ei siina suurempia kirkkomenoja tai vastaavia ollut. Lahdettiin luokkalaisten kanssa epaviralliselle luokkaretkelle Huatulcoon. Ne olivat sen siis itse organsoineet ja ei siella ketaan meita ollut vahtimassa. Ja se kylla huomasi etta ei sita paljoa ollu funtsittu, ne tappelivat _koko ajan_. Aivan kaikesta. alkuun olin kauhuissani, mutta sitten se lahinna vaan nauratti. Ja kun pointti on se etta ne tykkaavat toisistaan tosi paljon ja ovat laheisia (no kainny ku suurin osa ollut samoissa kouluoista ihan nappulasta lahtien) mutta semmosia ne nyt vaan on. Pitaa kinastella. Oli tosi siistia, oltiin 2 yota kokonaan rannalla, toisena tuli jotain hippeja hengaamaan meidan kanssa kitaroineen ja bongorumpuineen. Yhtena paivana vuokrattiin semmonen kiva paatti ja seilailtiin ympariinsa ja mentiin semmoselle sopolle autio rannalle. En tajua milla jarjella en palanut siella, oli meinaan kuuma. Sitten yhella isommalla rannalla joka oli aaivan tapotaynna jengia oli muutamia keikkoja ja nahtiin Genitallica ja sitten joku rap-homma. (genitallicaahan olin kuunnellut jo suomessa joten oli tosi outoa nahda ne siella) ja vaikka on vaikeaa myontaa tykkasin siita rapparistakin. Pitaa joltain kysya sen nimi en muista, etta vois ostaa levyn.
Sitten kaytiin Papayassa, antrossa siis. Tai oo mika se sana niille on suomeks? Baari, disco, klubi? No et on tanssilattia kuiteski. Oli hieman eri tasoa ku tan mun kylan sympaattisen paskanen discoteekki :')
No lomista selviydyttiin melkein hengissa, ja sitten oli vaan koulua koulua. Saatanan tylsaa siis. Ei mitaan mielenkiintoista.
Sitten 20. huhtikuuta menin Mexico cityyn katsomaan Musea. Ei jeesus oli kylla ehdottomasti yksi parhaimmista reissuista ikina. Musen keikka oli USKOMATON. En ma ole ikina ollut niin siistilla keikalla.. Valot soundit ja systeemit olivat aivan justiinsa, porukkaa oli kamalasti ja aaah Muse :) Seuraavana paivana mentiin katsomaan Arctic Monkeysia. Mulla ei ollu lippua ostettuna valmiina, kun en ollut ajatellut menna sinne kun ei ne kauheesti kiinnostaneet. No siella oli kuitenkin noin miljoona heeboa myymassa lippua ja paatettiin ottaa riski ja ostaa niilta sitten. Ei se ollut kuin 30e mutta olisi kylla risonut jos lippu olisi ollut vaarennetty.. No saavuttiin sitten hyvoissa ajoin, joskus viiden maissa venaamaan sisaanpaasya. Paljon oli nuorisoa, ryypiskelemassa ja herjaamassa toisiaan jo noinkin aikaisin. Kun lipuissa ilmotettiin etta klo 20 aukeaisi portit. Ja sita ryhmahenkea tai mika sana sita sovisi kuvaamaan. Ihmiset olivat niin aidosti hulluna bandista ja aivan kiihkeina. Portit aukesivat vasta joskus yhdeksan jalkeen ja luonnollisesti ihmiset olivat nareissaan. Ajanviihteeksi ihmiset rupesivat heittaa toistensa paalle, alkuun muovipulloja, sitten lasisia kaljapulloja ja kun ne aaliot sen tajusivat lopettaa (pelotti) niin ruokaa :D Siina porttien vieressa oli semmonen koroke, johon ihmisia meni etsimaan kavereitaan. Joka kerta kun joku nainen meni sinne huudeltiin kaikennakoista ronskin vihjailevaa. Jos joku jatka meni sita lahinna solvattiin ja heitettiin ruokaa paalle (: reilu peli. Ja ne lapat mita ihmiset heittivat tosilleen.. Haha :D Mieleenpainuva oli se kun yks jolppi meni sinne korokkeelle puhumaan puhelimessa kaverilleen ja pyysi sita vilkuttamaan etta loytaisi sen. No non 50 kanssa odottelijaa sen kuuli ja kaantyivat vilkuttamaan sille.
Kun emma tie. Ei suomalaiset oo noin siisteja. Tuntemattomat on tuntemattomia. Eika suomalaiset oo niin hauskoja.
No vihdoin ne portit aukes ja kaikki lahti juoksemaan kun vahamieliset sinne lavan aareen. No tasta tulikin sitten ongelmia kun kaikki olivat niin huumassa keikasta, ne onnettomat jotka olivat saaneet paikat eturivista litistyivat kuulemma aika pahasti. Jarjestajat eivat suostuneet alottamaan keikkaa ennen kuin kaikilla olisi riittavasti (tai edes vahan...) tilaa olla. Kukaan ei tietenkaan halunnut peruuttaa ja siina meni sitten noin tunti kun ne jarjestajat koittivat saada ihmisia tajuamaan ongelmaan. Tilanne ratkesi kun sinne tuli poliisit vakijoukon sekaan hajottamaan ihmisia. No vihdoin keikka alkoi, lampparit eivat soittaneet kun kaikki oli viivastyneet niin paljon. Ja emma tie. Kyllahan noilla ihan kivaa musiikkia on, mutta soittivat jotenkin laiskasti. Tai ei ollut kovin energinen keikka (hullumpaa oli venata sita..) Ja soittavat vain vajaan tunnin mista mun ystavat olivat raivoissaan, koska loppujen lopuksi laskin etta seistiin istumatta kertaakaan joku 8 h.. ja oli nalka ja jano ja vasy keikan jalkeen. Mutta oli sekin kylla siisti kokemus.
Sitten viimesena paivana vaan vahan kierreltiin ostoskeskuksissa ja mutta ei paljoa kun ei ollu aikaa. Koska YFUhan sanoi mulle etta mun on pakko olla koulussa perjantaina.. Eli oli vain lyhyt 3 pv reissu ja se siita. Mika ei ehka hieman vituta silla samana viikonloppuna olisi ollut Vivo Latino, meksikon vissiin suurin musiikkitapahtuma. Joku 3 paivaa parhaimpia espanjankielisia bandeja yhta soittoa.. Ei jumalauta ja mun lempparit, Ska-P, soitti kanssa ja jumalautaaaa. Vittu, no oon kattonu niita keikkoja youtubesta. (ja sydan itkee verta) hoho no joo, mutta etta saatanan YFU.
Sitten seuraavana viikonloppuna palasin taas Mexico cityyn kun oli siskon, Monican, valmistujaisjuhlia varten. Mentiin taas suvun voimin, vanhuksia (vanhemmat, isovanhemmat, ja tadit sedat) oli noin 8 kpl ja nuorisoa oli edustamassa 3 serkkua, ma, kino ja sit no moni tietty. Alkuun mentiin kirkkoon. Tylsaa oli, mutta saman homman huomasin kuin Ranskassa kaydessani, virret voivat olla kauniitakin. Ja huomiotaherattavaa oli myos se, etta jotkut valmistuvat tulivat rutkasti myohassa sinne kirkkoon. Kun ne olivat siis asetettu rippikoulu-tapaan sinne eturiviin, niin jotkut tulivat viela puolituntia myohassa. Vahan prutkua sanoisin, vaikka en itsekkaan poseeraa mitenkaan maailman tasmallisempana ihmisena.
Sitten lahettiin juhlapaikalle. Se oli ihan pirun makee ja ufo mesta. Aivan pimee. Seinat olivat ihmeellisesti maalatut, paikalla oli niita karnevaaleista tuttuja pitkajalka-ukkoja, ja palvelu pelas. Kaikki oli maksettu etukateen ja luonnollisesti intouduttiin kayttaan tata ominaisuutta serkkujen kanssa aika tiuhaan :D kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja makin olin menny kampaajalle laitattamaan hiuksia. Ah oli niin nattia. (ja sen paikan lattia pyori!!) wow
Sekin oli pikavisiitti, mutta vahan paastiin pyorimaan keskustaan ja nahtiin mm. Kannabiksen laillistamis mielenosoitus. (hoho se savun maara :D) oli siella parisataa ihmista. Eka kerta ku tommosta nakee. Hyva reissu siis.
Sitten no oli taas vaan koulua zzzzzzzz
Ja nyt on sitten koulut loppuneet. Oli jotenkin tosi surkea fiilis koulussa viime perjantaina. Ei siis ollut oikeata koulua, oppilaat olivat rakennelleet semmosia myyntikoruja joissa myytiin kaikkia eri hommia, koruja, makeisia ja virvokkeita (mun lempisana!)
Taalla on muuten tapana, etta ihmiset pyytavat etta kaverit kirjottaa niiden vihkoihin jotain muistoja ja toivotuksia. (siis jos vaikka koululoppuu eika enaa naha) jotkut pyysivat myos muistoja, vaikkapa kuvia (makin sain yhelta aaliolta valokuvan. jee) Itse en tehnyt kumpaakaan kun ei jaksanut, mutta tein sitten tuon kaikista yleisimman eli pyysin ihmisia kirjottamaan jotain mun koulupaitaan. Kaikki kulkivat koko paivan pyydellen ihmisia raapustelemaan ja se olikin ihan hauskaa. Miksi Suomessa ihmiset eivat tee nain?
Ennen koulusta lahtoa kokonnuttiin meidan luokankanssa sanomaan toisillemme loppusanat. Oli todella hienoa/surullista/outoa. Jengi oli, jatkia myoten kyynelissa, mutta oli hienoa nahda paljonko nuo pitivat toisistaan. Ja se kun ne eivat hapea nayttaa sita. Lopuksi halittiin ja otettiin kuvia. Kun olimme poistumassa koulusta Damian ja Aldair olivat jostain keksineet vesi-ilmapalloja etta saatiin sitten kunnon loppukaste. Oli jotenkin tosi hysteerinen olo. hmmm
Sitten seuraavana paivana perjantaina oli kuolun jarjestama juhla. Sita ennen mentiin Fanin kampille ryypiskelemaan ja kuuntelemaan musiikkia likkaporukalla. Sitten mentiin sinne koulu juhlallisuuksiin.. Ne olivat vuokranneet juhlasalin, ja oli ihan kuolettavan tylsaa. Ihan kamalaa, oli kuuma, ja plaah. Mutta kehuttakoon etta siella oli tietovisa ja tiesin etta planeetta tarkoittaa suomeksi kiertolaista. tai siis espanjaksi vagobundo. wooou.
Sen jalkeen oli meidan luokan jarjestamat bileet Carloksen rancholla.
Oli ehkapa yksi tarkeimmista ja parhaimmista juhlista mita olen ollut. Oli hauskaa, tanssittiin kun apinat, tehtiin tlayudoja (isoja tortilloja joissa lihaa ja juustoo jotka taitetaan ja grillataan), ryypattiin ja puhuttiin. Jotenkin mulle se oli tosi tarkeaa.. Kun se oli mun vika kerta siella, carloksen rancholla pidettiin monia juhlia ja siella oli mun ensimmaiset oikeet juhlat taalla. Ma olin ehka ekaa kertaa yhta puhelias ja haslaaja kuin suomessa (siis pompin ympariinsa ja olin aivan yliaktiivinen :) ja se oli tarkeaa itselle, koska taalla kun on joutunut olemaan kielisyista hiljaisempi kuin suomessa (mita en kesta) Oli siistia ja viela seuraavana aamuna jatkettiin keittoamista. Joskus viidelta paasin himaan.
Sen jalkeen mulla on ollut ihan kamala olo. Olen nyt pikku hiljaa tajuamassa etta kohta ma lahen. Asken loppu koulu, kohta loppuu aika kokonaan. Ja mua pelottaa tulla suomeen. Pelotti mua tulla tannekkin jonkin verran mutta kotiin tulo pelottaa ihan kunnolla. Kun tulin tanne koko meksiko oli hyppy tuntemattomaan. Kaikki tulisi mulle olemaan uutta. Kun palaan suomeen, mulla on se vanha kuva siita miten asiat on ja miten haluan etta kaikki on. Etta kaikki olisi vihdoin tuttua ja turvallista, mutta kun ei se mene niin. Ihmiset ovat muuttuneet asiat ovat muuttuneet, mina olen muuttunut. Ja se kun en ma sitten varmaan pitkaan aikaan tanne tule palaamaan. Tarkotuksena mahdollisimman pian, mutta raha tekee paljon ongelmia ja ei ole aikaa. Kun haluisin tulla kunnolla ajan kanssa enka vaan nopeasti viikoksi pariksi.
Perhetta tulee ikava. Jo itekkettiin ekat itkut maman kanssa bussiasemalla kun oltiin palaamassa sielta monican valmistujaisista. Mahto olla naky kun me vaan sonkotetaan ja kyynellehtitaan kuin keskenkasvuiset. No eipa se muille kuulu.
Etta aika sekavissa tunnelmissa ma olen. Paatin nauttia kuitenkin loppuajasta ihan taysilla joten taytyy siirtaa tunteita vahan syrjaan. Ens viikon maanantaina lahden Pueblaan katsomaan Kristofferia, sita mun norjalaista kaveria, jonka kanssa lahetaan YFUn reissulle torstaina ja se on viikon. Sen jalkeen on KAKSI VIIKKOA ennen lahtoa suomeen.. Ehka menen katsomaan ennen lahtoa serkkuja Tolucaan (lahelle mexico citya). Olis tosi siistia menna, vikat hetket meksikossa bilettamassa niiden kanssa (jos jaan matiakseen olen vain niin surullinen lahdosta) No saas naha,. Menisin kinon kanssa ja kaikki riippuu papan finansseista.
Kun vahan tekee tiukkaa sille kun veli tosiaan lahtee ens vuodeks vaihtoon ja se on kallista hommaa ja monican valmistujaisetkin olivat tosi kallis homma. No toivotaan etta paasisin meneen.
Hukkasin muuten mun kannyn. Kaiketi jatin sen salille. Vittu etta olen TYHMA.
Adios Kati
No Maaliskuun lopulla oli sitten siis paasiaislomat, pyha viikko, La semana santa. 2 vkon mittaset oli ja ei siina suurempia kirkkomenoja tai vastaavia ollut. Lahdettiin luokkalaisten kanssa epaviralliselle luokkaretkelle Huatulcoon. Ne olivat sen siis itse organsoineet ja ei siella ketaan meita ollut vahtimassa. Ja se kylla huomasi etta ei sita paljoa ollu funtsittu, ne tappelivat _koko ajan_. Aivan kaikesta. alkuun olin kauhuissani, mutta sitten se lahinna vaan nauratti. Ja kun pointti on se etta ne tykkaavat toisistaan tosi paljon ja ovat laheisia (no kainny ku suurin osa ollut samoissa kouluoista ihan nappulasta lahtien) mutta semmosia ne nyt vaan on. Pitaa kinastella. Oli tosi siistia, oltiin 2 yota kokonaan rannalla, toisena tuli jotain hippeja hengaamaan meidan kanssa kitaroineen ja bongorumpuineen. Yhtena paivana vuokrattiin semmonen kiva paatti ja seilailtiin ympariinsa ja mentiin semmoselle sopolle autio rannalle. En tajua milla jarjella en palanut siella, oli meinaan kuuma. Sitten yhella isommalla rannalla joka oli aaivan tapotaynna jengia oli muutamia keikkoja ja nahtiin Genitallica ja sitten joku rap-homma. (genitallicaahan olin kuunnellut jo suomessa joten oli tosi outoa nahda ne siella) ja vaikka on vaikeaa myontaa tykkasin siita rapparistakin. Pitaa joltain kysya sen nimi en muista, etta vois ostaa levyn.
Sitten kaytiin Papayassa, antrossa siis. Tai oo mika se sana niille on suomeks? Baari, disco, klubi? No et on tanssilattia kuiteski. Oli hieman eri tasoa ku tan mun kylan sympaattisen paskanen discoteekki :')
No lomista selviydyttiin melkein hengissa, ja sitten oli vaan koulua koulua. Saatanan tylsaa siis. Ei mitaan mielenkiintoista.
Sitten 20. huhtikuuta menin Mexico cityyn katsomaan Musea. Ei jeesus oli kylla ehdottomasti yksi parhaimmista reissuista ikina. Musen keikka oli USKOMATON. En ma ole ikina ollut niin siistilla keikalla.. Valot soundit ja systeemit olivat aivan justiinsa, porukkaa oli kamalasti ja aaah Muse :) Seuraavana paivana mentiin katsomaan Arctic Monkeysia. Mulla ei ollu lippua ostettuna valmiina, kun en ollut ajatellut menna sinne kun ei ne kauheesti kiinnostaneet. No siella oli kuitenkin noin miljoona heeboa myymassa lippua ja paatettiin ottaa riski ja ostaa niilta sitten. Ei se ollut kuin 30e mutta olisi kylla risonut jos lippu olisi ollut vaarennetty.. No saavuttiin sitten hyvoissa ajoin, joskus viiden maissa venaamaan sisaanpaasya. Paljon oli nuorisoa, ryypiskelemassa ja herjaamassa toisiaan jo noinkin aikaisin. Kun lipuissa ilmotettiin etta klo 20 aukeaisi portit. Ja sita ryhmahenkea tai mika sana sita sovisi kuvaamaan. Ihmiset olivat niin aidosti hulluna bandista ja aivan kiihkeina. Portit aukesivat vasta joskus yhdeksan jalkeen ja luonnollisesti ihmiset olivat nareissaan. Ajanviihteeksi ihmiset rupesivat heittaa toistensa paalle, alkuun muovipulloja, sitten lasisia kaljapulloja ja kun ne aaliot sen tajusivat lopettaa (pelotti) niin ruokaa :D Siina porttien vieressa oli semmonen koroke, johon ihmisia meni etsimaan kavereitaan. Joka kerta kun joku nainen meni sinne huudeltiin kaikennakoista ronskin vihjailevaa. Jos joku jatka meni sita lahinna solvattiin ja heitettiin ruokaa paalle (: reilu peli. Ja ne lapat mita ihmiset heittivat tosilleen.. Haha :D Mieleenpainuva oli se kun yks jolppi meni sinne korokkeelle puhumaan puhelimessa kaverilleen ja pyysi sita vilkuttamaan etta loytaisi sen. No non 50 kanssa odottelijaa sen kuuli ja kaantyivat vilkuttamaan sille.
Kun emma tie. Ei suomalaiset oo noin siisteja. Tuntemattomat on tuntemattomia. Eika suomalaiset oo niin hauskoja.
No vihdoin ne portit aukes ja kaikki lahti juoksemaan kun vahamieliset sinne lavan aareen. No tasta tulikin sitten ongelmia kun kaikki olivat niin huumassa keikasta, ne onnettomat jotka olivat saaneet paikat eturivista litistyivat kuulemma aika pahasti. Jarjestajat eivat suostuneet alottamaan keikkaa ennen kuin kaikilla olisi riittavasti (tai edes vahan...) tilaa olla. Kukaan ei tietenkaan halunnut peruuttaa ja siina meni sitten noin tunti kun ne jarjestajat koittivat saada ihmisia tajuamaan ongelmaan. Tilanne ratkesi kun sinne tuli poliisit vakijoukon sekaan hajottamaan ihmisia. No vihdoin keikka alkoi, lampparit eivat soittaneet kun kaikki oli viivastyneet niin paljon. Ja emma tie. Kyllahan noilla ihan kivaa musiikkia on, mutta soittivat jotenkin laiskasti. Tai ei ollut kovin energinen keikka (hullumpaa oli venata sita..) Ja soittavat vain vajaan tunnin mista mun ystavat olivat raivoissaan, koska loppujen lopuksi laskin etta seistiin istumatta kertaakaan joku 8 h.. ja oli nalka ja jano ja vasy keikan jalkeen. Mutta oli sekin kylla siisti kokemus.
Sitten viimesena paivana vaan vahan kierreltiin ostoskeskuksissa ja mutta ei paljoa kun ei ollu aikaa. Koska YFUhan sanoi mulle etta mun on pakko olla koulussa perjantaina.. Eli oli vain lyhyt 3 pv reissu ja se siita. Mika ei ehka hieman vituta silla samana viikonloppuna olisi ollut Vivo Latino, meksikon vissiin suurin musiikkitapahtuma. Joku 3 paivaa parhaimpia espanjankielisia bandeja yhta soittoa.. Ei jumalauta ja mun lempparit, Ska-P, soitti kanssa ja jumalautaaaa. Vittu, no oon kattonu niita keikkoja youtubesta. (ja sydan itkee verta) hoho no joo, mutta etta saatanan YFU.
Sitten seuraavana viikonloppuna palasin taas Mexico cityyn kun oli siskon, Monican, valmistujaisjuhlia varten. Mentiin taas suvun voimin, vanhuksia (vanhemmat, isovanhemmat, ja tadit sedat) oli noin 8 kpl ja nuorisoa oli edustamassa 3 serkkua, ma, kino ja sit no moni tietty. Alkuun mentiin kirkkoon. Tylsaa oli, mutta saman homman huomasin kuin Ranskassa kaydessani, virret voivat olla kauniitakin. Ja huomiotaherattavaa oli myos se, etta jotkut valmistuvat tulivat rutkasti myohassa sinne kirkkoon. Kun ne olivat siis asetettu rippikoulu-tapaan sinne eturiviin, niin jotkut tulivat viela puolituntia myohassa. Vahan prutkua sanoisin, vaikka en itsekkaan poseeraa mitenkaan maailman tasmallisempana ihmisena.
Sitten lahettiin juhlapaikalle. Se oli ihan pirun makee ja ufo mesta. Aivan pimee. Seinat olivat ihmeellisesti maalatut, paikalla oli niita karnevaaleista tuttuja pitkajalka-ukkoja, ja palvelu pelas. Kaikki oli maksettu etukateen ja luonnollisesti intouduttiin kayttaan tata ominaisuutta serkkujen kanssa aika tiuhaan :D kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja makin olin menny kampaajalle laitattamaan hiuksia. Ah oli niin nattia. (ja sen paikan lattia pyori!!) wow
Sekin oli pikavisiitti, mutta vahan paastiin pyorimaan keskustaan ja nahtiin mm. Kannabiksen laillistamis mielenosoitus. (hoho se savun maara :D) oli siella parisataa ihmista. Eka kerta ku tommosta nakee. Hyva reissu siis.
Sitten no oli taas vaan koulua zzzzzzzz
Ja nyt on sitten koulut loppuneet. Oli jotenkin tosi surkea fiilis koulussa viime perjantaina. Ei siis ollut oikeata koulua, oppilaat olivat rakennelleet semmosia myyntikoruja joissa myytiin kaikkia eri hommia, koruja, makeisia ja virvokkeita (mun lempisana!)
Taalla on muuten tapana, etta ihmiset pyytavat etta kaverit kirjottaa niiden vihkoihin jotain muistoja ja toivotuksia. (siis jos vaikka koululoppuu eika enaa naha) jotkut pyysivat myos muistoja, vaikkapa kuvia (makin sain yhelta aaliolta valokuvan. jee) Itse en tehnyt kumpaakaan kun ei jaksanut, mutta tein sitten tuon kaikista yleisimman eli pyysin ihmisia kirjottamaan jotain mun koulupaitaan. Kaikki kulkivat koko paivan pyydellen ihmisia raapustelemaan ja se olikin ihan hauskaa. Miksi Suomessa ihmiset eivat tee nain?
Ennen koulusta lahtoa kokonnuttiin meidan luokankanssa sanomaan toisillemme loppusanat. Oli todella hienoa/surullista/outoa. Jengi oli, jatkia myoten kyynelissa, mutta oli hienoa nahda paljonko nuo pitivat toisistaan. Ja se kun ne eivat hapea nayttaa sita. Lopuksi halittiin ja otettiin kuvia. Kun olimme poistumassa koulusta Damian ja Aldair olivat jostain keksineet vesi-ilmapalloja etta saatiin sitten kunnon loppukaste. Oli jotenkin tosi hysteerinen olo. hmmm
Sitten seuraavana paivana perjantaina oli kuolun jarjestama juhla. Sita ennen mentiin Fanin kampille ryypiskelemaan ja kuuntelemaan musiikkia likkaporukalla. Sitten mentiin sinne koulu juhlallisuuksiin.. Ne olivat vuokranneet juhlasalin, ja oli ihan kuolettavan tylsaa. Ihan kamalaa, oli kuuma, ja plaah. Mutta kehuttakoon etta siella oli tietovisa ja tiesin etta planeetta tarkoittaa suomeksi kiertolaista. tai siis espanjaksi vagobundo. wooou.
Sen jalkeen oli meidan luokan jarjestamat bileet Carloksen rancholla.
Oli ehkapa yksi tarkeimmista ja parhaimmista juhlista mita olen ollut. Oli hauskaa, tanssittiin kun apinat, tehtiin tlayudoja (isoja tortilloja joissa lihaa ja juustoo jotka taitetaan ja grillataan), ryypattiin ja puhuttiin. Jotenkin mulle se oli tosi tarkeaa.. Kun se oli mun vika kerta siella, carloksen rancholla pidettiin monia juhlia ja siella oli mun ensimmaiset oikeet juhlat taalla. Ma olin ehka ekaa kertaa yhta puhelias ja haslaaja kuin suomessa (siis pompin ympariinsa ja olin aivan yliaktiivinen :) ja se oli tarkeaa itselle, koska taalla kun on joutunut olemaan kielisyista hiljaisempi kuin suomessa (mita en kesta) Oli siistia ja viela seuraavana aamuna jatkettiin keittoamista. Joskus viidelta paasin himaan.
Sen jalkeen mulla on ollut ihan kamala olo. Olen nyt pikku hiljaa tajuamassa etta kohta ma lahen. Asken loppu koulu, kohta loppuu aika kokonaan. Ja mua pelottaa tulla suomeen. Pelotti mua tulla tannekkin jonkin verran mutta kotiin tulo pelottaa ihan kunnolla. Kun tulin tanne koko meksiko oli hyppy tuntemattomaan. Kaikki tulisi mulle olemaan uutta. Kun palaan suomeen, mulla on se vanha kuva siita miten asiat on ja miten haluan etta kaikki on. Etta kaikki olisi vihdoin tuttua ja turvallista, mutta kun ei se mene niin. Ihmiset ovat muuttuneet asiat ovat muuttuneet, mina olen muuttunut. Ja se kun en ma sitten varmaan pitkaan aikaan tanne tule palaamaan. Tarkotuksena mahdollisimman pian, mutta raha tekee paljon ongelmia ja ei ole aikaa. Kun haluisin tulla kunnolla ajan kanssa enka vaan nopeasti viikoksi pariksi.
Perhetta tulee ikava. Jo itekkettiin ekat itkut maman kanssa bussiasemalla kun oltiin palaamassa sielta monican valmistujaisista. Mahto olla naky kun me vaan sonkotetaan ja kyynellehtitaan kuin keskenkasvuiset. No eipa se muille kuulu.
Etta aika sekavissa tunnelmissa ma olen. Paatin nauttia kuitenkin loppuajasta ihan taysilla joten taytyy siirtaa tunteita vahan syrjaan. Ens viikon maanantaina lahden Pueblaan katsomaan Kristofferia, sita mun norjalaista kaveria, jonka kanssa lahetaan YFUn reissulle torstaina ja se on viikon. Sen jalkeen on KAKSI VIIKKOA ennen lahtoa suomeen.. Ehka menen katsomaan ennen lahtoa serkkuja Tolucaan (lahelle mexico citya). Olis tosi siistia menna, vikat hetket meksikossa bilettamassa niiden kanssa (jos jaan matiakseen olen vain niin surullinen lahdosta) No saas naha,. Menisin kinon kanssa ja kaikki riippuu papan finansseista.
Kun vahan tekee tiukkaa sille kun veli tosiaan lahtee ens vuodeks vaihtoon ja se on kallista hommaa ja monican valmistujaisetkin olivat tosi kallis homma. No toivotaan etta paasisin meneen.
Hukkasin muuten mun kannyn. Kaiketi jatin sen salille. Vittu etta olen TYHMA.
Adios Kati
lauantai, 20. maaliskuuta 2010
Everybody loves Kung Fu fighting!
Kirjoitan viime viikonlopusta.
Tuon askeisen kirjoituksen jalkeen otin orjanmuodon ja lahdin kuin lahdinkin lagunakseen nakemaan Kikea ja muutamaa muuta sen kaveria. Huomatkaa kielenkayttoni "orjanmuoto" kun menen tapaamaan kavereita. Tai se on niin outoa kun taalla joskus pitaa pakottaa ittensa menemaan hengailemaan jonnekkin, Suomessa mina vaan loydan itseni aina ties mista haljuilemasta. Mutta niinkuinmelkein aina kun ei huvita lahtea, oli superhauskaa. Tai ei siis mitenkaan kummosta oikestaan, mutta juuri semmosta mukavaa hengailua vaan ja paskanjauhamista mista tykkaan kovasti ja tuolloin olin juuri sen tarpeessa. Letkeeta kaljottelua ja semmosta. Ja sen yhella kaverilla oli hyva musamaku (tietenkin koska se ei oikeasti asu taalla vaan san cristobalissa. Kellaan kuka taalla asuu ei ole hyva maku) ja tajusin etta yks toinen sen kaveri on hyvannakoinen.
No sitten seuraavana paivana, sunnuntaina zuleima pisti aamulla (ennen klo9!!!!) viestia etta tanaan lahetaan sinne coatzacoalcosiin yhteen soittotilaisuuteen. Siis naa on taalla yleisia, Tokin niitten nimi on, elikka muutama 4-7 nuorten bandia soittaa parin biisin setin kukin ja lopuksi soittaa yksi "oikea" bandi. Noissahan ma oon kayny veljen bandin bandarina (haha) mutta nyt kun kinon bandia ei enaa ole niin se ei sitten lahteny. Elikka siita sitten kun sain itseni ylos aloitin luvan kinumisen Papa Kinolta ja siina oli pienta vaikeutta mutta Maman avustuksella sain luvan lahtea. Klo 12 lahettiin matiaksesta ja istuttiin paahtavassa bussissa 4h tuohon ihanaan biletys-rannikkokaupunkiin. Kun paastaan sinne mennaan biitsille mika on kuin leffoista. Monta kilometria pitka ja siella oli siisteja, upeita ruoka ja bilemestoja vieri vieressa (hitsi kun tuntisin porukkaa sielta, tekis mieli menna kaymaan pidemmaksi aikaa). Syodaan ja sitten jaadaan venailemaan etta paastais sisaan sinne antroon (tai siis niinku baariin, tai miten se sanotaan. yoklubi?)
Paastaan sisaan ja talla kertaa ne alottelevat bandit kylla yllatti. Yleensa ne on olleet erittain saalittavia, siis sellasta etta myotahapea pursua korviosta ja eraista muista aukoista. Mutta nyt etenkin yksi neljasta bandista pisti silmaan. Basisti oli uskomaton! Ikina nahnyt niin karsimaattista mutta lahjakasta pojankloppia. Onnea niille.
Sitte lopuks soittaa se Finde. Ihan jees, aika peruskauraa taasen. Ihan kivasti ne soitti mutta ei pistanyt sillee silmaan u know. No kun kaikki bandit ovat soittaneet jaadaan sinne vahaks aikaan jutteleen niiden finden tyyppien kanssa kun zul ne "tunsi" jotenkin myspacen kautta. No vihdoin paastaan lahtemaan ja ollaan vahan ennen klo 2 bussiasemalla. Ja sitten tulee mutkia matkaan: lippujenmyyjat ilmoittavat etta ei mene busseja matiakseen kun siella on tiesulku.
Taalla nailla ihmisilla joilla on paskasti asiat (nytten opettajat) tapana osoittaa mielta sulkemalla tiet ja kerjaamalla nain rahaa. Kerran olen semmoisen nahnyt, outoa toimintaa.
No funtsitaan etta mitas nyt tehaan kun sanoivat meille etta viela menee monta tuntia etta paastaisiin aloittamaan kotiintulomatka. No vanhoina bilettajina paatettiin sitten etta hei, lahetaan niitten soittajien messiin after partyihin (ma en muista, onks tolle sanaa suomeks? bileet keikan jalkeen?). Meilla oli onnea kun ne oli viela siella keikkamestalla kun palattiin sinne taksilla. Ja ne oli ihania! Kun noi selitti etta mika meidan tilanne oli, niin ne olivat etta joojoo ehottomasti lahette messiin ei huolta.
Olin tietysti vahan epailevana etta mihin sita taas ryhtyy, mutta mukavilta hemmoilta vaikuttivat, semmosilta tietteko bilettajilta, mutta silti muusikkoilta elikka etta tarkeinta on musiikki eika sahlays, joten lahdettiin sitten niiden messiin. Ajettiin tapahtumanjarkkaajan talolle jonne sitten vahitellen tuli kaikki tyypit ryypiskelemaan ja puhumaan sontaa. Ja ette usko kuinka olin taivaassa. Kun minullehhan tuo hopajaminen ja musiikista kiisteleminen on sydammen asia ja nyt paasin puhumaan ihan kunnolla piitkasta aikaan ihmisten kanssa jotka tiesivat asioista jotain. Oli yksi parhoista illoista ehdottomasti taalla.
Niitten laulaja ei uskonu etta olen oppinut mun espanjani taalla kun puhuin kuulemma niin hyvin. (varmaan niin joo) ja se sano hauskasti kun suutuin aina jos joku sanoi mua gringaks (jenkiks) niin se aivan jurripaissaan sopottaa "anteeksi anteeksi, mutta saaks ma puhuu sulle englantia kun sa naytat niin semi gringalta" hahha
no sitten joskus seitteman maissa kasky kuuluu etta kaikkien pitaa lahtee. No lahdetaan, luulin etta bussiasemalle mutta sitten me mennaankin koko lossi rannalle. Se oli jotenkin.. mikakohan olisi parhain sana. Absurdia? Kirkaspaiva aluillaan, meri on kauniimpana kuin koskaan joka paikassa vain lenkkeiljoita ja sitten me. Rahjainen, laskuhumalainen poppoo aurinkolaseineen kaikkineen. En tajua miks me sinne mentiin, oltiin vahan aikaa ja sitten oli jaahyvaisten aika. Se oli taas hassu hetki elamassa. Kelasin vaan etta oli yks parhaista illoista ikina, haluan liittya noiden messiin ja kiertaa niiden kanssa meksikoa ristiin rastiin. Mutta sitten vain sanottiin byet ja se siita. En tule ikina enaan nakemaan niita. Eika siina siis mitaan, mutta hassuttaa vaan elama. Tuolla jossain on niin kovasti ihania ihmisia joita en tunne tai ihania ihmisia jotka tunnen mutta en voi olla niiden kanssa. Ja sitten pitaa haaskata aikaa olemalla tyhmien ihmisten kanssa.
Mun karsimattomyyteni on kylla mainio asia. Tai siis kakspuolinen juttu joo, pitais oppia sietamaan enemman paskaa ja nielemaan asioita, mutta sinallaan koska en jaksa katsoa tyhmia juttuja, tai tehda turhia asioita niin kohdistan paljon energiaa muuttaamaan asioita. En pysty ymmartamaan ihmisia jotka tyytyvat ihan kivaan tai jopa elamaan sietamalla. Siis etta elama olisi elaman sietamista. Outoa. Mina ainakin haluan kaiken (en nyt ja heti, joskus sitten) ja hieman enemman.
No viela siihen sunnuntaihin, sielta rannalta otettiin sitten taksi bussiasemalle ja varrottiin siella erittain heikossa hapessa noin tunnin verran kunnes kuultiin etta nyt lahtis bussi matiakseen. Kahdeksan jalkeen paastiin siis matkaan ja hyi etta oli nihkea olo bussissa. Kun mentiin semmosella semi-rahjasella bussilla niin siella oli paljon semmosta tietteko tosi koyhaa jengia. Siis emma tie ei suomessa oo semmosta, siella on vaan juoppoja jotka haisee. Taalla siis on semmosia tyota tekevia, ihan periaatteessa normaalin olosia ihmisia (siis etta ei ole narkkareita eika mitaan) mutta todella rahjasia ihmisia. Kun ei ole rahaa. Etta ei niissa vikaa ole mutta etsa halua litistya bussissa niiden kanssa.
Ja viela kun oltiin noin tunninmatkan paasta matiaksesta, niin ei jumalauta! Tuli semmosia sotilastyyppeja tarkastamaan busseja (ekaa kertaa kun naan niiden oikeesti edes tekevan jotain. Yleensa ne vaan hengailevat teidenvarsilla ja juoruavat) ja kaskivat etta kaikkien pitaa nousta bussista pois ja kaikki tavarat on otettava messiin myos. Ja kuvitelkaa, kun siella oli naita ei niin varakkaita mummeleita joilla oli koko omaisuus mukana kauanko siina meni aikaa. Ulkona porotti aurinko ja oli just semmonen fiilis etta kohta pettaa huumorintaju. No onneks sitten paastiin siita ja vihdoin oltiin matiaksessa.
Ja ette kuulkaas usko kuinka kauhuissani olin. Kello oli jotain 13, haisin, naytin kamalalta ja olin valmiina nyljettavaksi vanhempien toimesta. Olin ma siis niille laittanut silloin heti klo 2 viestia etta ei paasta lahtemaan ja aamulla toisen viestin etta paastiin lahtemaan, mutta olin jo varma etta ne olivat jo soittaneet yfulle ja mun aidille ja etta jo seuraavana paivana olisin suomessa. Mutta otin uhrinroolin, ja kauhistelin kuinka meidan piti olla koko yo asemalla (koh koh) ja sitten ne saali mua ja en tullut ruoskituks.
Etta ihan samperin hyva reissu oli. Harmittaa kun ei suomessa tollasia kai oo. Siis tollasia soittotapahtumia missa nain hyvin alottelijat ja kokeneemmat soittajat miksaantuu. Tai en mina tieda.. Siis on niita jotain nuorisotalotapahtumia ja sitten "oikeita" keikkoja. Ja kun suomessa "kiertue" on vahan eri asia kun taalla :D Siks ma rakastan meksikoa. Taa on niin iso, sekaisin ja aina lupaa seikkailuja.
Myohemmin kun kattelin netista sita bandia, niin ei se musa kummosta ollu, mutta olivat kayneet jenkeissa asti soittamassa ja nakyneet MTVssakin. Outoa.
Taa viikko koulussa oli yli tylsa. Puolet luokasta puuttui, ja tunneilla ei tehty _yhtaan_ mitaan. Nyt oon flunssattunu. Torstaina juoksin enkan 15 kierrosta stadionilla!! Wooow dyyd vois sano (ansaitsen pizzan ja kakun :DD)
Enaa ens viikko koulua, sitten 2 vkon paasiaislomat, viikko koulua, MUSE MUSE MUSE 20.4, silla reissulla menee melkein viikko kun meen muuten vaan tsekkaileen Mexico citya ja sitten onkin enaa joku 3 vkoa koulua ja VAPAUS! Sitten jahka koulut loppuu rupee paukkumaan! (en mina enka aseet hekoo hekoo)
Tanaan olen vain maannu paitsi etta menin zulin kanssa katsomaan matiaksen kuntosali tarjontaa. (eli kaytiin katsomassa 2 paikkaa) toinen oli ihan kivannakoinen ja toinen karsea. Tiistaina vissiin alkaa sitten tiukka raudantaivutus, oottakaa vaan tuun arnoldina takaisin (en edes yrita sen sukunimea)
Hoho miks mulle tulee kaikki jutut tosi myohaan. Kuuntelin Soadin Mezmerizen ja ei jee kun on hyva levy. Ja sitten koulussa Ira tokaisee lammittavasti "Joo kun ma kutosella rupesin kuuntelemaan raskaampaa se oli hyva levy." Ah.
Kakru - ikuisesti jaljessa
Tuon askeisen kirjoituksen jalkeen otin orjanmuodon ja lahdin kuin lahdinkin lagunakseen nakemaan Kikea ja muutamaa muuta sen kaveria. Huomatkaa kielenkayttoni "orjanmuoto" kun menen tapaamaan kavereita. Tai se on niin outoa kun taalla joskus pitaa pakottaa ittensa menemaan hengailemaan jonnekkin, Suomessa mina vaan loydan itseni aina ties mista haljuilemasta. Mutta niinkuinmelkein aina kun ei huvita lahtea, oli superhauskaa. Tai ei siis mitenkaan kummosta oikestaan, mutta juuri semmosta mukavaa hengailua vaan ja paskanjauhamista mista tykkaan kovasti ja tuolloin olin juuri sen tarpeessa. Letkeeta kaljottelua ja semmosta. Ja sen yhella kaverilla oli hyva musamaku (tietenkin koska se ei oikeasti asu taalla vaan san cristobalissa. Kellaan kuka taalla asuu ei ole hyva maku) ja tajusin etta yks toinen sen kaveri on hyvannakoinen.
No sitten seuraavana paivana, sunnuntaina zuleima pisti aamulla (ennen klo9!!!!) viestia etta tanaan lahetaan sinne coatzacoalcosiin yhteen soittotilaisuuteen. Siis naa on taalla yleisia, Tokin niitten nimi on, elikka muutama 4-7 nuorten bandia soittaa parin biisin setin kukin ja lopuksi soittaa yksi "oikea" bandi. Noissahan ma oon kayny veljen bandin bandarina (haha) mutta nyt kun kinon bandia ei enaa ole niin se ei sitten lahteny. Elikka siita sitten kun sain itseni ylos aloitin luvan kinumisen Papa Kinolta ja siina oli pienta vaikeutta mutta Maman avustuksella sain luvan lahtea. Klo 12 lahettiin matiaksesta ja istuttiin paahtavassa bussissa 4h tuohon ihanaan biletys-rannikkokaupunkiin. Kun paastaan sinne mennaan biitsille mika on kuin leffoista. Monta kilometria pitka ja siella oli siisteja, upeita ruoka ja bilemestoja vieri vieressa (hitsi kun tuntisin porukkaa sielta, tekis mieli menna kaymaan pidemmaksi aikaa). Syodaan ja sitten jaadaan venailemaan etta paastais sisaan sinne antroon (tai siis niinku baariin, tai miten se sanotaan. yoklubi?)
Paastaan sisaan ja talla kertaa ne alottelevat bandit kylla yllatti. Yleensa ne on olleet erittain saalittavia, siis sellasta etta myotahapea pursua korviosta ja eraista muista aukoista. Mutta nyt etenkin yksi neljasta bandista pisti silmaan. Basisti oli uskomaton! Ikina nahnyt niin karsimaattista mutta lahjakasta pojankloppia. Onnea niille.
Sitte lopuks soittaa se Finde. Ihan jees, aika peruskauraa taasen. Ihan kivasti ne soitti mutta ei pistanyt sillee silmaan u know. No kun kaikki bandit ovat soittaneet jaadaan sinne vahaks aikaan jutteleen niiden finden tyyppien kanssa kun zul ne "tunsi" jotenkin myspacen kautta. No vihdoin paastaan lahtemaan ja ollaan vahan ennen klo 2 bussiasemalla. Ja sitten tulee mutkia matkaan: lippujenmyyjat ilmoittavat etta ei mene busseja matiakseen kun siella on tiesulku.
Taalla nailla ihmisilla joilla on paskasti asiat (nytten opettajat) tapana osoittaa mielta sulkemalla tiet ja kerjaamalla nain rahaa. Kerran olen semmoisen nahnyt, outoa toimintaa.
No funtsitaan etta mitas nyt tehaan kun sanoivat meille etta viela menee monta tuntia etta paastaisiin aloittamaan kotiintulomatka. No vanhoina bilettajina paatettiin sitten etta hei, lahetaan niitten soittajien messiin after partyihin (ma en muista, onks tolle sanaa suomeks? bileet keikan jalkeen?). Meilla oli onnea kun ne oli viela siella keikkamestalla kun palattiin sinne taksilla. Ja ne oli ihania! Kun noi selitti etta mika meidan tilanne oli, niin ne olivat etta joojoo ehottomasti lahette messiin ei huolta.
Olin tietysti vahan epailevana etta mihin sita taas ryhtyy, mutta mukavilta hemmoilta vaikuttivat, semmosilta tietteko bilettajilta, mutta silti muusikkoilta elikka etta tarkeinta on musiikki eika sahlays, joten lahdettiin sitten niiden messiin. Ajettiin tapahtumanjarkkaajan talolle jonne sitten vahitellen tuli kaikki tyypit ryypiskelemaan ja puhumaan sontaa. Ja ette usko kuinka olin taivaassa. Kun minullehhan tuo hopajaminen ja musiikista kiisteleminen on sydammen asia ja nyt paasin puhumaan ihan kunnolla piitkasta aikaan ihmisten kanssa jotka tiesivat asioista jotain. Oli yksi parhoista illoista ehdottomasti taalla.
Niitten laulaja ei uskonu etta olen oppinut mun espanjani taalla kun puhuin kuulemma niin hyvin. (varmaan niin joo) ja se sano hauskasti kun suutuin aina jos joku sanoi mua gringaks (jenkiks) niin se aivan jurripaissaan sopottaa "anteeksi anteeksi, mutta saaks ma puhuu sulle englantia kun sa naytat niin semi gringalta" hahha
no sitten joskus seitteman maissa kasky kuuluu etta kaikkien pitaa lahtee. No lahdetaan, luulin etta bussiasemalle mutta sitten me mennaankin koko lossi rannalle. Se oli jotenkin.. mikakohan olisi parhain sana. Absurdia? Kirkaspaiva aluillaan, meri on kauniimpana kuin koskaan joka paikassa vain lenkkeiljoita ja sitten me. Rahjainen, laskuhumalainen poppoo aurinkolaseineen kaikkineen. En tajua miks me sinne mentiin, oltiin vahan aikaa ja sitten oli jaahyvaisten aika. Se oli taas hassu hetki elamassa. Kelasin vaan etta oli yks parhaista illoista ikina, haluan liittya noiden messiin ja kiertaa niiden kanssa meksikoa ristiin rastiin. Mutta sitten vain sanottiin byet ja se siita. En tule ikina enaan nakemaan niita. Eika siina siis mitaan, mutta hassuttaa vaan elama. Tuolla jossain on niin kovasti ihania ihmisia joita en tunne tai ihania ihmisia jotka tunnen mutta en voi olla niiden kanssa. Ja sitten pitaa haaskata aikaa olemalla tyhmien ihmisten kanssa.
Mun karsimattomyyteni on kylla mainio asia. Tai siis kakspuolinen juttu joo, pitais oppia sietamaan enemman paskaa ja nielemaan asioita, mutta sinallaan koska en jaksa katsoa tyhmia juttuja, tai tehda turhia asioita niin kohdistan paljon energiaa muuttaamaan asioita. En pysty ymmartamaan ihmisia jotka tyytyvat ihan kivaan tai jopa elamaan sietamalla. Siis etta elama olisi elaman sietamista. Outoa. Mina ainakin haluan kaiken (en nyt ja heti, joskus sitten) ja hieman enemman.
No viela siihen sunnuntaihin, sielta rannalta otettiin sitten taksi bussiasemalle ja varrottiin siella erittain heikossa hapessa noin tunnin verran kunnes kuultiin etta nyt lahtis bussi matiakseen. Kahdeksan jalkeen paastiin siis matkaan ja hyi etta oli nihkea olo bussissa. Kun mentiin semmosella semi-rahjasella bussilla niin siella oli paljon semmosta tietteko tosi koyhaa jengia. Siis emma tie ei suomessa oo semmosta, siella on vaan juoppoja jotka haisee. Taalla siis on semmosia tyota tekevia, ihan periaatteessa normaalin olosia ihmisia (siis etta ei ole narkkareita eika mitaan) mutta todella rahjasia ihmisia. Kun ei ole rahaa. Etta ei niissa vikaa ole mutta etsa halua litistya bussissa niiden kanssa.
Ja viela kun oltiin noin tunninmatkan paasta matiaksesta, niin ei jumalauta! Tuli semmosia sotilastyyppeja tarkastamaan busseja (ekaa kertaa kun naan niiden oikeesti edes tekevan jotain. Yleensa ne vaan hengailevat teidenvarsilla ja juoruavat) ja kaskivat etta kaikkien pitaa nousta bussista pois ja kaikki tavarat on otettava messiin myos. Ja kuvitelkaa, kun siella oli naita ei niin varakkaita mummeleita joilla oli koko omaisuus mukana kauanko siina meni aikaa. Ulkona porotti aurinko ja oli just semmonen fiilis etta kohta pettaa huumorintaju. No onneks sitten paastiin siita ja vihdoin oltiin matiaksessa.
Ja ette kuulkaas usko kuinka kauhuissani olin. Kello oli jotain 13, haisin, naytin kamalalta ja olin valmiina nyljettavaksi vanhempien toimesta. Olin ma siis niille laittanut silloin heti klo 2 viestia etta ei paasta lahtemaan ja aamulla toisen viestin etta paastiin lahtemaan, mutta olin jo varma etta ne olivat jo soittaneet yfulle ja mun aidille ja etta jo seuraavana paivana olisin suomessa. Mutta otin uhrinroolin, ja kauhistelin kuinka meidan piti olla koko yo asemalla (koh koh) ja sitten ne saali mua ja en tullut ruoskituks.
Etta ihan samperin hyva reissu oli. Harmittaa kun ei suomessa tollasia kai oo. Siis tollasia soittotapahtumia missa nain hyvin alottelijat ja kokeneemmat soittajat miksaantuu. Tai en mina tieda.. Siis on niita jotain nuorisotalotapahtumia ja sitten "oikeita" keikkoja. Ja kun suomessa "kiertue" on vahan eri asia kun taalla :D Siks ma rakastan meksikoa. Taa on niin iso, sekaisin ja aina lupaa seikkailuja.
Myohemmin kun kattelin netista sita bandia, niin ei se musa kummosta ollu, mutta olivat kayneet jenkeissa asti soittamassa ja nakyneet MTVssakin. Outoa.
Taa viikko koulussa oli yli tylsa. Puolet luokasta puuttui, ja tunneilla ei tehty _yhtaan_ mitaan. Nyt oon flunssattunu. Torstaina juoksin enkan 15 kierrosta stadionilla!! Wooow dyyd vois sano (ansaitsen pizzan ja kakun :DD)
Enaa ens viikko koulua, sitten 2 vkon paasiaislomat, viikko koulua, MUSE MUSE MUSE 20.4, silla reissulla menee melkein viikko kun meen muuten vaan tsekkaileen Mexico citya ja sitten onkin enaa joku 3 vkoa koulua ja VAPAUS! Sitten jahka koulut loppuu rupee paukkumaan! (en mina enka aseet hekoo hekoo)
Tanaan olen vain maannu paitsi etta menin zulin kanssa katsomaan matiaksen kuntosali tarjontaa. (eli kaytiin katsomassa 2 paikkaa) toinen oli ihan kivannakoinen ja toinen karsea. Tiistaina vissiin alkaa sitten tiukka raudantaivutus, oottakaa vaan tuun arnoldina takaisin (en edes yrita sen sukunimea)
Hoho miks mulle tulee kaikki jutut tosi myohaan. Kuuntelin Soadin Mezmerizen ja ei jee kun on hyva levy. Ja sitten koulussa Ira tokaisee lammittavasti "Joo kun ma kutosella rupesin kuuntelemaan raskaampaa se oli hyva levy." Ah.
Kakru - ikuisesti jaljessa
lauantai, 13. maaliskuuta 2010
Tell Mr. Man with impossible plans to just leave me alone
Joo.
Nyt on ollut taas mielta kuristavaa ikavaa liikenteessa. Tai semmoista mukavaa ikavaa. En ole surullinen, mutta valilla haluaisi jo tulla tampereelle ja olla normaali. Ja vaan hymyilla kaikille ihmisille ja heittaa just semmosta lappaa kun haluan. (kun kylla nyt jo espanja sujuu, mutta on se nyt eri puhua havyttomyyksia suomeks kuin epsanjaks)
Se kris siis tuli ja oli vahan outoo. On se kiva, mutta pinnallisin jatka mita olen nahnyt. Sen takia en ymmarra miks se haluaa edes olla mun kanssa tekemisissa kun oon perus-juntti kakru linnainmaalta. Outoo. Mutta hauskaa. Ei paasty joelle kun ei ollu ilmoja.
Paivarytmini on taa:
Heraan klo 9-10 maissa, syon papayaa ja meen lenkille.
Oon jonku reilun tunnin, riippuu vahaan laiskuuden tasosta.
Tuun kotiin, rampyttelen, lueskelen, datailen.
Laittaudun ja syon ja klo 13.30 koitan olla valmis lahtemaan kouluun.
Kayn papan kaupan kautta huikkaamassa moikat ja lahden lagunakseen.
Meen istumaan margalle, kioskille, ja kahtelemaan ihmisia ja klo 14.30 alkaa koulu.
Siella seitteman tuntia (yok) luen tunneilla, hopottelen tai kuuntelen musaa. Ruokavalkalla ostan ananasta!
Klo 21.30 loppuu koulu ja palaan matiakseen rahjasella bussilla. Kotona olen 22 jalkeen. Syon kanamunia ja katon tvta ja meen nukkuun. (kuunnellen tukevasti ilmaa)
Tolla mennaan ma-pe ja viikonloppusin makoilen, naan kavereita ja hillun vaan missa millonkin.
Sain muuten luvan menna sinne Museen!! Eilen tuli lippu! Kirjoitin YFUlle natin kirjeen etta kuinka se on tarkeaa mulle ja sitten ne soittivat kaikille, papalle, mulle ja ericin porukoille ja kaikkea. Etta huhtikuussa rajahtaa!
Kohta menen Kiken ja sen kavereiden kanssa hengailemaan. Ei sinallaan huvittais, tekis vaan mieli miettia suomea, mutta parempi se nyt on vaan menna. Pysyy vireana. Ja sitten ne koittaa iskea ja ei kiinnosta. Laitan jokku rumat vaatteet niin kai ne siita tylisistyy. Kivoja tyyppeja ne kylla on ei siina.
Tyhma ikava, kun nyt kaikki on muuten ihan jees. Hirveesti tekemista ois, tanaan noi poikakullat, ja huomenna menen joko yksille rancho-synttareille tai sitten coatzacoalcosiin kattoon jotain bandia ja maanantaina ei oo koulua! Ja maa vaan haluan sinne rannan ja jaatavien ihmisten keskelle.. Holmo mina.
Keksin muuten elaman tarkoituiksen tossa. Elaman tarkotus on elaa niin, etta on tehnyt ja kokenut ja tuntenut sellaisia asioita etta musiikki iskee luihin ja ytimiin. Esim. siis etta jos on rakastunut kuuntelee nossobiiseja kaikella tunteella, kun vituttaa pitaa kuunnella takomista, kun kaipaa lohtua haluaa kuunnella biiseja jotka saavat tuntemaan etta ei elama ole niin kauhiaa. Tietteko. Ennen bileita kuunnellaan jotain tiettyja ilosia ja energisia juttuja.
Kun joku kuolee kuunnellaan tiettyja biiseja ja saadan niista fiiliksia, kun loytaa 50e meikkipussista tekee mieli kuunnella jotain erityista ja hehkuttaa. Ja tahan elamantarkotukseen liittyy myos se, etta pitaa ahkerasti etsia uusia bandeja ja biiseja jokka saa maailman sekaisin.
Ni, silla se hoituu.
Far away
This ship is taking me far away
Far away from my memories
Of the people who care if I live live or die
(kuulemma twilightin kirjottaja tykkaa musesta. Yok!)
Parahin terveisin Kati.
Oon miettiny etta pitasko mun luopua Kakru nimesta kun palaan. No en kai ny. Tai kun emma tie. Luovun siita sitten ku oon mummu. (josta puheen ollen mulla on yllattavasti mummua ja isaa ikava. Outoa:)
Nyt on ollut taas mielta kuristavaa ikavaa liikenteessa. Tai semmoista mukavaa ikavaa. En ole surullinen, mutta valilla haluaisi jo tulla tampereelle ja olla normaali. Ja vaan hymyilla kaikille ihmisille ja heittaa just semmosta lappaa kun haluan. (kun kylla nyt jo espanja sujuu, mutta on se nyt eri puhua havyttomyyksia suomeks kuin epsanjaks)
Se kris siis tuli ja oli vahan outoo. On se kiva, mutta pinnallisin jatka mita olen nahnyt. Sen takia en ymmarra miks se haluaa edes olla mun kanssa tekemisissa kun oon perus-juntti kakru linnainmaalta. Outoo. Mutta hauskaa. Ei paasty joelle kun ei ollu ilmoja.
Paivarytmini on taa:
Heraan klo 9-10 maissa, syon papayaa ja meen lenkille.
Oon jonku reilun tunnin, riippuu vahaan laiskuuden tasosta.
Tuun kotiin, rampyttelen, lueskelen, datailen.
Laittaudun ja syon ja klo 13.30 koitan olla valmis lahtemaan kouluun.
Kayn papan kaupan kautta huikkaamassa moikat ja lahden lagunakseen.
Meen istumaan margalle, kioskille, ja kahtelemaan ihmisia ja klo 14.30 alkaa koulu.
Siella seitteman tuntia (yok) luen tunneilla, hopottelen tai kuuntelen musaa. Ruokavalkalla ostan ananasta!
Klo 21.30 loppuu koulu ja palaan matiakseen rahjasella bussilla. Kotona olen 22 jalkeen. Syon kanamunia ja katon tvta ja meen nukkuun. (kuunnellen tukevasti ilmaa)
Tolla mennaan ma-pe ja viikonloppusin makoilen, naan kavereita ja hillun vaan missa millonkin.
Sain muuten luvan menna sinne Museen!! Eilen tuli lippu! Kirjoitin YFUlle natin kirjeen etta kuinka se on tarkeaa mulle ja sitten ne soittivat kaikille, papalle, mulle ja ericin porukoille ja kaikkea. Etta huhtikuussa rajahtaa!
Kohta menen Kiken ja sen kavereiden kanssa hengailemaan. Ei sinallaan huvittais, tekis vaan mieli miettia suomea, mutta parempi se nyt on vaan menna. Pysyy vireana. Ja sitten ne koittaa iskea ja ei kiinnosta. Laitan jokku rumat vaatteet niin kai ne siita tylisistyy. Kivoja tyyppeja ne kylla on ei siina.
Tyhma ikava, kun nyt kaikki on muuten ihan jees. Hirveesti tekemista ois, tanaan noi poikakullat, ja huomenna menen joko yksille rancho-synttareille tai sitten coatzacoalcosiin kattoon jotain bandia ja maanantaina ei oo koulua! Ja maa vaan haluan sinne rannan ja jaatavien ihmisten keskelle.. Holmo mina.
Keksin muuten elaman tarkoituiksen tossa. Elaman tarkotus on elaa niin, etta on tehnyt ja kokenut ja tuntenut sellaisia asioita etta musiikki iskee luihin ja ytimiin. Esim. siis etta jos on rakastunut kuuntelee nossobiiseja kaikella tunteella, kun vituttaa pitaa kuunnella takomista, kun kaipaa lohtua haluaa kuunnella biiseja jotka saavat tuntemaan etta ei elama ole niin kauhiaa. Tietteko. Ennen bileita kuunnellaan jotain tiettyja ilosia ja energisia juttuja.
Kun joku kuolee kuunnellaan tiettyja biiseja ja saadan niista fiiliksia, kun loytaa 50e meikkipussista tekee mieli kuunnella jotain erityista ja hehkuttaa. Ja tahan elamantarkotukseen liittyy myos se, etta pitaa ahkerasti etsia uusia bandeja ja biiseja jokka saa maailman sekaisin.
Ni, silla se hoituu.
Far away
This ship is taking me far away
Far away from my memories
Of the people who care if I live live or die
(kuulemma twilightin kirjottaja tykkaa musesta. Yok!)
Parahin terveisin Kati.
Oon miettiny etta pitasko mun luopua Kakru nimesta kun palaan. No en kai ny. Tai kun emma tie. Luovun siita sitten ku oon mummu. (josta puheen ollen mulla on yllattavasti mummua ja isaa ikava. Outoa:)
tiistai, 16. helmikuuta 2010
So I'll love whatever you become
Herasin asken, soin aamupalan ja mietin etta kohta meen lenkile tms, mutta sitten paadyin koneelle ja tassa sita nyt ollaan. Noniin, reipas paivanavaus!
Tylsaa tassa on ollu. Koulu on tuhlausta. Ajan tuhlausta. Energian tuhlausta. Minun tuhlausta. Turhaa.
Viime viikonloppuna oli Papan jarkkaama soittotapahtuma tuossa "paakadulla" niiden kaupan edessa. Musta on erittain ihailtavaa etta jotkut jaksaa jarjestella ilman mitaan palkkiota tuollaisia juttuja! Pisteet Papa Kinolle siis. No eka bandi oli jarkyttava. Myotahapeaa. Toinen nosti tasoa hieman, mutta mika ei periaatteessa sanonut mitaan. Kolmas oli yllattavan hyvin, kitarakuviot toimi mainiosti, semmosta mukavaa, vanhahtavaa perushard rockia. Tykkasin. JA sitten vikana oli veljen bandi ja kyllahan ne soittaa osaavat. Laululle pitais jotain tehda mutta hyvin toimii.
Oli siis oikein onnistunut tapahtuma, porukkaa oli ja mulla oli tosi hauskaa kun kaikkia tuttuja tuli ja holmoiltiin vaan. Myohemmin mentiin sitten poikien ja Zuleiman ja Karinen kanssa illastamaan. Ne soi tlaydoja mun teki mieli tacoja. (jokka ei siis muuten oo niita mita suomessa myydaan kovakuorisia. Ne on jenkkien keksinto ja niilla ei oo mitaan tekemista meksikolaisen ruuan kanssa -toim. huom.)
Sitten saatana, mun piti menna katsomaan Musea huhtikuussa Mexico cityyn. Eric ja Marion (bandin kitaristit) mut sinne kutsui ja olisin nukkunut niiden kampilla ja nain. Aikaisemmin kun puhuttiin papan kanssa asiassa ei nayttanyt olevan ongelmaa, mutta sunnuntaina se sitten sanoi etta ei ole hyva ideapaastaa mua lahtemaan. Syyna etta, YFUn saannot kai kieltavat reissaamisen jos ei oo aikuisia messissa (ei herranjumala tunnen itseni nappulaksi!), ja mexico city on niin kamalan vaarallinen ja kun mina nyt vaan olen tyhma ja en osaa puhua, ja mika pahinta olen TYTTO! Siis enhan ma nyt osaa pitaa itsestani huolta tietenkaan. No pointin kylla tajuan, ei papa kino halua olla vastuussa jos jotain sattuu mutta ei saatana kun osaa vituttaa. Mulla on hirvee Musen kuuntelukausi ja noi jatkat on niin kivoja ja aaaaa ois ollut vaan niin loistavaa. Mutta ymmarran etta ei kay, ja vihaan sita kun en voi asialle mitaan.
Risoo Mexicossa taa: Taalla on vaikka mita. Taalla on kaikki niin paljon siistimpaa kun Suomessa, mutta samaan aikaan ei taalla voi tehda mitaan kun on niin vaarallista. Suomi on pieni ja tylsa. Mutta siella jos menee baariin ja konsertteihin ei juuri tarvitse vaivata paata silla etta saa napin otsaansa. Hm. Ja muutenkin kun tuossa ajattelin etta ihmiset on kylla kamalia. Taalla me ollaan tassa samassa veneessa, koitetaan pysya terveina ja nauttia elamasta, mutta silti joissain saa pelata etta ei joudu syyttomana ammutuksi. Tai siis mika muu elain tappaa vaan tuosta noin vaan? Nolottaa.
Ens viikonloppuna kaiketi tulee norjalainen Kristoffer joka asuu Pueblassa. Se periaatteessa kutsu itsensa tanne takahikialle, mutta mikas siina, se on siisti tyyppi, toooosi erillainen kun naa juntit taalla, ja ahhah oon innoissani. Aikomuksena menna sen kanssa joelle uimaan (ja siis irat ja kaikki mukana! :D) ja nayttaa sille kun taalla on feria (kylan juhla, joka paikassa kaikkia kojuja ja myohemmin tulee huvipuistolaitteita ja kaikki on vaan yhta juhlaa!) ja vieda se haripeoon (harkarodeo) ja kaikkee. Jee ei tarvi menna kouluunkaan! Jeejee.
Ikava on valilla ihan sikana. Tulee mieleen kaikkia bileita suomesta ja hassuja tapahtumia ja kaikkee. Ja epareilua kun mulla on taalla niin paljon aikaa ajatella. Jos koulussa tekisinkin jotain niin en ehka vaivaisi paatani niin paljoa teilla hyvat suomalaiset! Aaash
Ei musta nyt muuta tallakertaa irtoa. Kuulemma joku uus suomalainen likka on muuttanu tuonne lagunakseen. AFSn kautta. Asu ennen Mexico cityssa ja nyt joutu tanne. Mahtaa olla shokki :D
palloapina
Tylsaa tassa on ollu. Koulu on tuhlausta. Ajan tuhlausta. Energian tuhlausta. Minun tuhlausta. Turhaa.
Viime viikonloppuna oli Papan jarkkaama soittotapahtuma tuossa "paakadulla" niiden kaupan edessa. Musta on erittain ihailtavaa etta jotkut jaksaa jarjestella ilman mitaan palkkiota tuollaisia juttuja! Pisteet Papa Kinolle siis. No eka bandi oli jarkyttava. Myotahapeaa. Toinen nosti tasoa hieman, mutta mika ei periaatteessa sanonut mitaan. Kolmas oli yllattavan hyvin, kitarakuviot toimi mainiosti, semmosta mukavaa, vanhahtavaa perushard rockia. Tykkasin. JA sitten vikana oli veljen bandi ja kyllahan ne soittaa osaavat. Laululle pitais jotain tehda mutta hyvin toimii.
Oli siis oikein onnistunut tapahtuma, porukkaa oli ja mulla oli tosi hauskaa kun kaikkia tuttuja tuli ja holmoiltiin vaan. Myohemmin mentiin sitten poikien ja Zuleiman ja Karinen kanssa illastamaan. Ne soi tlaydoja mun teki mieli tacoja. (jokka ei siis muuten oo niita mita suomessa myydaan kovakuorisia. Ne on jenkkien keksinto ja niilla ei oo mitaan tekemista meksikolaisen ruuan kanssa -toim. huom.)
Sitten saatana, mun piti menna katsomaan Musea huhtikuussa Mexico cityyn. Eric ja Marion (bandin kitaristit) mut sinne kutsui ja olisin nukkunut niiden kampilla ja nain. Aikaisemmin kun puhuttiin papan kanssa asiassa ei nayttanyt olevan ongelmaa, mutta sunnuntaina se sitten sanoi etta ei ole hyva ideapaastaa mua lahtemaan. Syyna etta, YFUn saannot kai kieltavat reissaamisen jos ei oo aikuisia messissa (ei herranjumala tunnen itseni nappulaksi!), ja mexico city on niin kamalan vaarallinen ja kun mina nyt vaan olen tyhma ja en osaa puhua, ja mika pahinta olen TYTTO! Siis enhan ma nyt osaa pitaa itsestani huolta tietenkaan. No pointin kylla tajuan, ei papa kino halua olla vastuussa jos jotain sattuu mutta ei saatana kun osaa vituttaa. Mulla on hirvee Musen kuuntelukausi ja noi jatkat on niin kivoja ja aaaaa ois ollut vaan niin loistavaa. Mutta ymmarran etta ei kay, ja vihaan sita kun en voi asialle mitaan.
Risoo Mexicossa taa: Taalla on vaikka mita. Taalla on kaikki niin paljon siistimpaa kun Suomessa, mutta samaan aikaan ei taalla voi tehda mitaan kun on niin vaarallista. Suomi on pieni ja tylsa. Mutta siella jos menee baariin ja konsertteihin ei juuri tarvitse vaivata paata silla etta saa napin otsaansa. Hm. Ja muutenkin kun tuossa ajattelin etta ihmiset on kylla kamalia. Taalla me ollaan tassa samassa veneessa, koitetaan pysya terveina ja nauttia elamasta, mutta silti joissain saa pelata etta ei joudu syyttomana ammutuksi. Tai siis mika muu elain tappaa vaan tuosta noin vaan? Nolottaa.
Ens viikonloppuna kaiketi tulee norjalainen Kristoffer joka asuu Pueblassa. Se periaatteessa kutsu itsensa tanne takahikialle, mutta mikas siina, se on siisti tyyppi, toooosi erillainen kun naa juntit taalla, ja ahhah oon innoissani. Aikomuksena menna sen kanssa joelle uimaan (ja siis irat ja kaikki mukana! :D) ja nayttaa sille kun taalla on feria (kylan juhla, joka paikassa kaikkia kojuja ja myohemmin tulee huvipuistolaitteita ja kaikki on vaan yhta juhlaa!) ja vieda se haripeoon (harkarodeo) ja kaikkee. Jee ei tarvi menna kouluunkaan! Jeejee.
Ikava on valilla ihan sikana. Tulee mieleen kaikkia bileita suomesta ja hassuja tapahtumia ja kaikkee. Ja epareilua kun mulla on taalla niin paljon aikaa ajatella. Jos koulussa tekisinkin jotain niin en ehka vaivaisi paatani niin paljoa teilla hyvat suomalaiset! Aaash
Ei musta nyt muuta tallakertaa irtoa. Kuulemma joku uus suomalainen likka on muuttanu tuonne lagunakseen. AFSn kautta. Asu ennen Mexico cityssa ja nyt joutu tanne. Mahtaa olla shokki :D
palloapina
sunnuntai, 24. tammikuuta 2010
I got wanderlust branded deeper than the bone
Oli tossa toi YFUn 2 vkon retki oli ihan uskomatonta! Luulin etta muut vaihtarit on ihan tyhmia ja snobeja mutta mita viela!! En jaksa yksityiskohtaisesti kertoa kaikkea, mutta heitan tahan tammosen listatyyppisenratkaisun parhaimmista hetkista:
Mulla on ikava mun serkkuja. Voi toivottavasti ne tajuaa kuinka paljon ma niista tykkaan.
Huomenna kouluun ja en anna noiden apinoiden tappaa mun fiiliskia. Mulla on viimesen kuukauden aikana sattunut liian paljon hyvaa, etta kehtaisin marista. (no mutta "You can't put your arms around memories") Mutta haaveilu on aina hyvasta.
Koittakaa olla olematta valinpitamattomia toisillenne.
Kakru- La drita mayor (drita on norjaa ja meinaa juoppoa)
:D
- Ekana mexico cityssa oli aivan jaatavan kylma. Kun naa ei taalla ole keksineet etta taloja voi oikeesti lammittaa, niin sisallakin sai palella. Mulla oli kahet tennissukat paallekkain ja kaikki mun hupparit ja aina vaan tarisytti
- Kaytiin six flagsissa, warner bros.in huvipuisto. Oli tyhjaa kun ei ollu sesonki, mika oli hyva ei tarvinnut jonotella
- Siella six flagsissa oli semmonen ihan kauhee kauhutalo! Se oli semmonen etta piti maksaa sisaan ja siella oli oikeita nayttelijoita. Maksettiin Hrtan ja miian kanssa sisaan, mutta hertta ei paassy edes ovesta sisaan kun sielta tuli semmonen pelottava veijari. Ma kiskon sitten miian mun kanssa sinne ja se oli ihan kamalaa. Huudetaan ja kiljutaan kun mielipuolet, yhessa vaiheessa miia vaan lyyhistyy maahan ja revin sen siita ylos. No loydetaan sitten yks ovi sielta pois, mutta kavi ilmi etta se oli vaara ovi: ei me oltu paasty edes puoleen valiin vaan palattu samaan paikkaan mista lahettiin. No tungetaan sitten takasin sinne, mutta ei me pystytty jatkaa.. Lahettiin sielta niin noloina pois kun vaan pystyttiin ja seuraavan tunnin ajan olin ihan paranoidi ja sapsahdin kaikkea
- Oaxacassa mentiin bilettaan yhen suomenruotsalaisen tyton kanssa. Oli hieman sairasta olla uskomattoman kauniissa oaxacassa ryyppaamassa hassusti suomea aantavan likan kanssa.. Oaxacaan kantsii menna!
- Syotiin siella taas heinasirkkoja
- mentiin mezcali tehtaalle. Mezcali on tooosi vahvaa alkoholi juomaa mita tehdaan semmosista kasveista. Ne kerto meille miten sita tehtiin ja saatiin maistiaisia ja sai ostaa jos halus. Oli hianoa
- Jossain hevonkuusessa, semmosessa inkkarimestassa (siis ei se mikaan savikyla ollut, mutta niilla oli oma kieli ja kaikkee) kaytiin yhessa kirkossa joka oli niiin outo. Se oli kylla katollinen, laidoilla oli pyhimysten puisia patsaita. Lattialla oli kuitenkin havunneulasia, joka paikka oli taynna kynttiloita ja oli tosi nattia. Siella oli muutama kanakin, jota ne kaytti johonkin puhdistautumiseen, ja ne joi jotain viinaa siella ja mumisimat rukouksia. Siella ei saanut ottaa kuvia, ja siella oli semmonen opas joka kerto meille hirveesti kaikkee jannaa. Se oli kuulemma asunut siella jo jonkun 10v mutta vielakaan ne intiaanit eivat olleet hyvaksyneet sita osaksi yhteisoa, vaikka siis se tosiaanoli ihan meksikolainen ja kaikkee. Siella on hirveesti insestia, minka takia siella on hirveesti vammaisia ja kaikkea. jantskaa
- Istuttiin ihan saatanasti bussissa. En tajunnut etta pakonedessa osaan olla niin karsivallinen. Ja on viela epareilua kun en ma pysty nukkumaan bussissa!
- hertta osti piraattina Disney uuden "Prinsessa ja sammakko" vai mika se on. Se ei nakynyt kuin puolella ruudulla, mutta ei saatana seoli hyva!! Itkin lopussa!! Ja ma en ikina itke!! Se oli ihanaa!!
- San Cristobal on ihana! Se on hippimesta, mutta samalla siella on ihan jarkyttavan tyylikkaita baareja ja kauppoja ja kaikkea. Sinne palaan joskus
- Kun mentiin vesiputouksille sain jonkun ihme kuolemantaudin. Tarisin ja oksensin vaan. oli ihan vitun hauskaa kun kaikilla oli kivaa ja ma vaan tein kuolemaa. No lahettiin sitten laakarille kun mun maha vaan kramppaili ja en jaksanut enaa pitaa silmia auki ja tuntu koko ajan etta pyorryn. Se iski jonkun piikin ja anto laakkeita (mita meksikolaiset muuten syo ihan sikana) ja olo vahan helpotti. Silti seuraavat pari paivaa vaan nukuin ja vammailin.
- Ja reissun huippuna oli 3 paivaa Cancunissa! Ei jumalauta se hotelli oli all inclusive, hienoin paikka missa oon ikina ollut. Syoda ja juoda sai niin paljon kuin halus (minka seurauksena melkein kaikki aikuiset oli naamat) nain mm. yhden joka oli sammunut kaverinsa kasivarsille uima-altaaseen. Me alaikaset ei perjaatteessa oltais saatu saada sielta juotavia, mutta verbaliikalla kaikki hoituu,hehe. Se oli niin unelma paikka, siella oli ranta, siella oli uimaaltaat, porealtaat, ilmanen huonepalvelu, helvetin isot huoneet ja kaikki.. Ah. Rusketuin ihan hirveesti siella.
- Jossainpain mentiin semmosille hiton makeille kanjoneille. Siis se oli niinku semmonen joki ja ymparilla oli hiton korkeet kalliot. Nahtiin krokotiili ja paljon lintuja. Opas kerto etta sielta korkeimmalta kohtaa (n. kilometrin korkeudesta) ennenmuinoin inkkarit teki itsemurhia kun niita vitutti kun espanjalaiset sorti niita. Ei silla, siella makin mieluiten kuolisin, oli meinaan niiiin nattia, vaikka olikin hirveen kylma.
- Cancunin jalkeen ajettiin 12 saatanan tuntia villahermoosaan ja siina vaiheessa rupes vahan keittamaan..
- Sitten sielta lahettiin seuraavana paivana matiakseen pain lahettiin 13.30 ja oltiin puolenyon aikaan perilla. Vahan nyt mitta taynna busseja..
Mulla on ikava mun serkkuja. Voi toivottavasti ne tajuaa kuinka paljon ma niista tykkaan.
Huomenna kouluun ja en anna noiden apinoiden tappaa mun fiiliskia. Mulla on viimesen kuukauden aikana sattunut liian paljon hyvaa, etta kehtaisin marista. (no mutta "You can't put your arms around memories") Mutta haaveilu on aina hyvasta.
Koittakaa olla olematta valinpitamattomia toisillenne.
Kakru- La drita mayor (drita on norjaa ja meinaa juoppoa)
:D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)