tiistai, 22. syyskuuta 2009

I was born for dying :)

  • Luokassa nama saa riidan aikaan aiheesta kuin aiheesta. Aivan turhan paivaisista asioista kiistellaan minuutti tolkulla. Ette arvaa kuinkaa hauskaa oli kuunnella, ennen niita koulun bileita mitka naa jarkkas, kun naa kiisteli opettajan kanssa muovilasien koosta..
  • Taalla on tapana heittaa safkaa ja tupakkaa paljon enemman kuin pihissa Suomessa. Se on musta tosi jees, mutta valilla risoo, kun ostaa tupakan itselleen ja menee johonkin kaveriporukkaan, niin melkein aina kaikki on heti karkkymassa sita. Ite saa rahjaiset jamat :(
  • Ruoka syodaan aina jonkun tortillan tai leivan tms pullan kanssa. Oikeestaan tykkaan siita tavasta syoda ruoka ilman haruukkaa ja veista, tortillan avulla. (siis kylla haarukkaakin kaytetaan, mutta paljon enemman sormin syodaan kuin suomessa)
  • Aika lailla kaikki itseaan kunnioittavat tyypit tanssii taalla.
  • Naa on ilosia ja puheliaita
  • Vihaan Placeboa. Ja mun veli kuuntelee sita aina stereoista.
Koulun ilmasutaidon maikka kysy mua ja toista finlandesaa, Iraa, eraaseen naytelmaan joka esitetaan vissiin el dia de muertosina, kuukauden paasta. Ma oon Ana, kuollut, semi alkoholisti tytto joka kertoo talk show tyyppisessa systeemissa, elamastaan ja siita miten kuoli. Ymmartaakseni taa esitetaan koulussa kaikille oppilaille ja niiden vanhemmille. Argh ;D

Anan vanhemmat olivat eronneet kun se oli nuori ja siita lahtien se oli tuntenu itsensa jotenkin puolikkaaksi, se kaipas isaansa joka oli lahtenyt menemaan jne. Neljatoista vuotiaana se rupes ryyppaamaan ja huomas etta se on asia mista se tykkaa. No, se oli sitten eraissa pippaloissa, jossa vietettiin hyvaa aikaa, ryypiskeltiin ja nain. Anan tuli kuitenkin vasy ja se paatti palata kotiinsi ottamaan lepoa. Kotinsa edessa han huomasi, etta oli unohtanut avaimensa amigansa, Olivian kotiin, missa ne juhlat pidettiin. Han palasi ja jai sitten vahaksi aikaa viela ja kavereiden suostuttelemana joi viela lisaa. No nyt han oli aivan tutkalla ja huomasi sitten eraan jatkan, johon han oli ihastunut. Jotain vehkeilya siina oli, ja sitten tama jatka, armoton juoppo myoskin, ehdotti etta jos Ana haluisi han voisi heittaa hanet kotiinsa isansa autolla. Koska Ana oli umpi-ihastunut ja umpikannissa han suostui ja kaksikko lahti autolle. Autossa, ymmartaakseni nama sopoilivat pikkuisen, mutta sitten tama poika (jonka nimea Ana ei edes tiennyt) halusi hurjastella autollaan tai jotain (kuten sanottu ihan koko hommaa en viela tajunnut), Analla palaa hermot, kun se olisi halunnut halin tai jotain kun se oli aivan taman pojan lumoissa. No poika ajelee kannisen riemulla eika huomaa edessa olevia liikenne valoja. Risteyksessa ne tormaa toiseen autoon jonka lopputuloksena Ana kuolee, mutta apina jatka jaa eloon.

Homman pointti on siis se, etta kuinka ironista elama on. Ekaa kertaa elamassaan Ana on onnellinen (tai mun mielesta ainakin luulee olevansa onnellinen..) ja samalla sekunnilla han kuolee. Typera rehvakas poika ei kuole, vaan laheisyytta kaipaava homelo tytto.

Joo, enpa tieda miten toi menee.. Tanaan harjoteltiin sen open kanssa silleen, etta mina esitin taman homman suomeksi :D Se on tosiaan vaan monologi, hopisen vaan, mutta hitto etta on vaikea vetaa espanjaksi, kun en pysty yhtaan heittamaan omia sanoja valiin.. No harjoittelen ahkerasti tekstin niin kaippa rentous tulee sitten huomaamattaan.

(mihinkohan ma oon taas itteni sotkenu)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti